Cecelia Ahern, Irlannin lahja maailmalle, on noin kolmikymppinen kirjailija, jonka varmasti tunnetuin kirja on P.S Rakastan sinua. Nyt kuitenkin enemmän Cecelian kuudennesta, vuonna 2009 suomeksi julkastusta romaanista Lahja ja neljännestä, 2008 suomeksi ilmestyneestä romaanista Ihmemaa.
Lahjassa päähenkilönä on mies nimeltä Lou. Lou elää minuuttiaikataulun mukaan ja ulkopuolisen silmiin Loun elämä vaikuttaa täydelliseltä. Vaimo, lapset, hyvä työ. Mitä muuta vois toivoa? Yks päivä töihin menessä Lou törmää kadulla yhteen kerjäläismieheen, Gabeen. Lou päättää auttaa Gabea ja hommaa hänelle työpaikan samasta firmasta jossa Lou itse on töissä. Gabessa on kuitenkin jotain erikoista ja minne tahansa Lou meneekin, aina Gabe päätyy samaan paikkaan. Lahja on tarina siitä miten Lou oppii arvostamaan kaikkia niitä asioita, jotka hänellä on.
Tykkäsin tästä kirjasta paljon. Se oli sekä hauska että surullinen. Se sai kerrankin ajatellemaan sitä mitä jo omistaa, ei sitä mitä tahtois. Ahern on älyttömän hyvä kirjottamaan ja takakannen luettua ei kyllä olis voinu kuvitellakaan mitä kaikkea noissa 372 sivussa tapahtuu. Tätä lukiessa ei tullu sellasta "en voi lopettaa lukemista" tunnetta, mutta ei tää silti tylsä ollut. Tää oli enemmänkin semmonen kirja joka laitto miettimään lukiessa ja vielä pitkään sen jälkeen ku viimiset sivut oli itku kurkussa luettu. Hyvä, todella hyvä kirja. Lukekaa!
Sitten Ihmemaa. Siinä on päähenkilönä nuori nainen nimeltään Sandy. Kun Sandy on kymmenen vuotias, hänen luokkakaverinsa Jenny-May katoaa. Vaikka Jenny-May ei ollut Sandyn kaveri, itseasiassa Jenny-May kiusasi Sandyä, Sandyt valtaa pakottava tunne löytää Jenny-May. Eikä vaan Jenny-May vaan kaikki muukin kadonnut. Jos esimerkiksi Sandyn sukista vain toineen tulee pesun jälkeen takaisin ja toinen menee hukkaa, Sandy käy koko talon läpi. Sandy ei voi ymmärtää että miten joku/jokin voi mennä hukkaan sillä tavalla. Eihän esineet voi lakata olemasta yhtäkkiä. Kakskymppisenä Sandy perustaa oman etsivätoimiston. Erästä miestä etsiessään Sandy katoaa itsekin. Hän päätyy paikkaan jonne kaikki kadonneet asiat päätyvät. Ensimmäistä kertaa elämässä Sandy haluaisi kotiin mutta hän ei tiedä miten hän pääsisi sinne.
Tääkin kirja oli hyvä. Tykkään siitä miten Ahern laittaa kirjoihin aina jotain "maagista", sellasta jota ei, tai minä en ainakaa usko, oikeasti ole. Niinkun tässä kirjassa tuo paikka, johon kaikki kadonnut päätyy. Oon ilonen että luin tän kirjan ja voin suositella tätä muillekin. Tää oli sellasta kevyttä iltalukemista, ei saanu mua ajattelemaan mitään henkeviä asioita niinkun esim. Lahja. Jos pitäs kouluarvosana antaa, se olis jotain 8 ja 9 väliltä.
Siinäpä muutama Cecelia Ahernin kirja noin lyhyesti. Ens kerralla jotain muuta, mutta varmasti tulossa lisää Cecelia Ahernin kirjojakin, ne on niin hyviä!:)
keskiviikko 20. kesäkuuta 2012
torstai 22. maaliskuuta 2012
Vieras
Otetaanpa ekaksi Stephenie Meyerin Vieras, koska se on mulla tällä hetkellä kesken. Taas.
Vieras on Stephenien eka aikusten kirja. Jos sen haluaa luokitella, mitä ite en tykkää tehä, niin se kuuluis sci-fi-kirjoihin. Vieraassa yhenlaiset avaruusoliot, sielut, on vallanut maapallon. Sielut on pieniä, moniulotteisia olentoja, jotka kiinnittyy ihmisen hermojärjestelmään ja valtaa sen ihmisen mielen. Sielut on erilaisia kun ihmiset, ne on altruistisia ja ystävällisiä. Ne on kauttaaltaan hyviä.
Vieraan päähenkilö on sielu nimeltä Vaeltaja. Vaeltaja on laitettu Melanie- nimiseen ihmiseen, yhteen viimisistä ihmisistä, mutta hän ei pysty valtaamaan Melanien ruumista vaan ruumiissa säilyy molemmat tietoisuudet.Vaeltaja huomaa jakavansa Melin ruumiin lisäksi myös Melin tunteet. Ennen kun Mel jäi kiinni, hän oli piilossa veljensä Jamien ja rakastamansa miehen Jaredin kanssa. Mel saa Vaeltajanki rakastamaan Jamieta ja Jaredia ja yhdessä he päättävät löytää heidät. Siitä tuleeki sitten melkonen seikkailu!
Kun luin ensimmäiset sivut tästä, aattelin että hohhoijjaa minkälaista roskaa. Mutta onneksi luin kuitenkin eteenpäin, koska tää osottautu todella hyväksi kirjaksi. Mää en normaalisti tykkää mistään alienitvaltaamaapallonjamekaikkikuollaan- kirjoista/elokuvista, mutta tää oli todella erilainen. Meyer on ite kuvailu Vierasta näin: "Science fiction for people who don't like science fiction". Eli sci-fiä ihmisille jotka ei tykkää sci-fistä.
Sielut pitää ihmisiä hirviöinä ja niiden mielestä me ollaan tuhoamassa tää maapallo. Se sai mut heti puolustelemaan meitä, mutta sitten ko tarkemmin ajattelin niin just sillaihan me ollaan tekemässä. Loppua kohti Vaeltajan käsitys ihmisistä kuitenkin muuttu ja me ei ollakkaan enään niin pahiksia.
Meyer on tosi hyvä kirjottaan ja tää kirja tosiaan pisti ajattelemaan. Mun mielestä jokasen pitäs lukea tää! Vieras on, mun mielestä, rakkaustarina. Kaiken sen sci-fi jutun takana on perinteinen tarina siitä miten käsittämätöntä rakkaus on. Ja vaikka ensin ajattelin että Vieraan tarkotus on pilkata ihmisiä, yrittää selittää miten huonoja me ollaan, niin ei se oo totta. Sen tarkotus on kertoa siitä miten epätäydelliset ja julmatkin ihmiset voi rakastaa ja olla kuin...sielut.
Stephenie on kirjottanu Vieraalle jatko-osaa nimeltä The Soul, mutta sen julkasemisesta ei oo mitään varmaa tietoa. Vieras tulee myös elokuviin aikalailla vuoden päästä, mutta en tiiä onko se hyvä vai huono asia. Toivon todella, todella paljon ettei ne pilaa tätäkin kirjaa tekemällä surkean elokuvan, niinkun ne teki Twilight- sarjan kanssa. Ne elokuvat on nimittäin häpeäksi koko elokuva-alalle. Minuutin hiljanen hetki sen takia.
Lukekaa hyvät ihimiset, lukekaa tämä kirja. Ette kadu.
Vieras on Stephenien eka aikusten kirja. Jos sen haluaa luokitella, mitä ite en tykkää tehä, niin se kuuluis sci-fi-kirjoihin. Vieraassa yhenlaiset avaruusoliot, sielut, on vallanut maapallon. Sielut on pieniä, moniulotteisia olentoja, jotka kiinnittyy ihmisen hermojärjestelmään ja valtaa sen ihmisen mielen. Sielut on erilaisia kun ihmiset, ne on altruistisia ja ystävällisiä. Ne on kauttaaltaan hyviä.
Vieraan päähenkilö on sielu nimeltä Vaeltaja. Vaeltaja on laitettu Melanie- nimiseen ihmiseen, yhteen viimisistä ihmisistä, mutta hän ei pysty valtaamaan Melanien ruumista vaan ruumiissa säilyy molemmat tietoisuudet.Vaeltaja huomaa jakavansa Melin ruumiin lisäksi myös Melin tunteet. Ennen kun Mel jäi kiinni, hän oli piilossa veljensä Jamien ja rakastamansa miehen Jaredin kanssa. Mel saa Vaeltajanki rakastamaan Jamieta ja Jaredia ja yhdessä he päättävät löytää heidät. Siitä tuleeki sitten melkonen seikkailu!
Kun luin ensimmäiset sivut tästä, aattelin että hohhoijjaa minkälaista roskaa. Mutta onneksi luin kuitenkin eteenpäin, koska tää osottautu todella hyväksi kirjaksi. Mää en normaalisti tykkää mistään alienitvaltaamaapallonjamekaikkikuollaan- kirjoista/elokuvista, mutta tää oli todella erilainen. Meyer on ite kuvailu Vierasta näin: "Science fiction for people who don't like science fiction". Eli sci-fiä ihmisille jotka ei tykkää sci-fistä.
Sielut pitää ihmisiä hirviöinä ja niiden mielestä me ollaan tuhoamassa tää maapallo. Se sai mut heti puolustelemaan meitä, mutta sitten ko tarkemmin ajattelin niin just sillaihan me ollaan tekemässä. Loppua kohti Vaeltajan käsitys ihmisistä kuitenkin muuttu ja me ei ollakkaan enään niin pahiksia.
Meyer on tosi hyvä kirjottaan ja tää kirja tosiaan pisti ajattelemaan. Mun mielestä jokasen pitäs lukea tää! Vieras on, mun mielestä, rakkaustarina. Kaiken sen sci-fi jutun takana on perinteinen tarina siitä miten käsittämätöntä rakkaus on. Ja vaikka ensin ajattelin että Vieraan tarkotus on pilkata ihmisiä, yrittää selittää miten huonoja me ollaan, niin ei se oo totta. Sen tarkotus on kertoa siitä miten epätäydelliset ja julmatkin ihmiset voi rakastaa ja olla kuin...sielut.
Stephenie on kirjottanu Vieraalle jatko-osaa nimeltä The Soul, mutta sen julkasemisesta ei oo mitään varmaa tietoa. Vieras tulee myös elokuviin aikalailla vuoden päästä, mutta en tiiä onko se hyvä vai huono asia. Toivon todella, todella paljon ettei ne pilaa tätäkin kirjaa tekemällä surkean elokuvan, niinkun ne teki Twilight- sarjan kanssa. Ne elokuvat on nimittäin häpeäksi koko elokuva-alalle. Minuutin hiljanen hetki sen takia.
Lukekaa hyvät ihimiset, lukekaa tämä kirja. Ette kadu.
keskiviikko 21. maaliskuuta 2012
Mää oon aina halunnu tehdä maailmasta paremman paikan...
...ja nyt aion toteuttaa sen haaveen!
No joo, ehkä se on vähän liikaa luvattu. Sen sijaan aion kertoa teille kirjoista! Hyvistä sellasista. Kärsin monesti ite sellasesta ongelmasta etten millään keksi minkä kirjan lukisin ja kuitenki koko ajan pitää olla joku kirja kesken. Sillon tullee kyseltyä kavereilta ideoita ja luettua netistä blogeja, jos vaikka sieltä löytäs jonku mielenkiintosen kirjan. Kun kuitenki tulee itelläkin luettua aika paljon nii päätin (no okei, kaveri yllytti!) alkaa kirjottamaan blogia niistä kirjoista jotka oon lukenu. Oon 19-vuotias ja kun luen sellasella 40-50 kirjan vuosi vauhdilla niin voitte kuvitella että muutaman kirjan olen jo lukenut ja jos alan jokasen teille arvioimaan nii istun tässä kirjottamassa vielä ryppysenä mummonakin. Eli kerron aluksi siis vaan muutamista suosikeista/sellasista kirjoista jotka ehdottomasti on jokasen luettava, ja sitten myöhemmin aina sitä mukaan kun jonku luen pyrin sen teille arvioimaan.
Toivottavasti joku saa täältä idean lukea jonkun hyvän kirjan:)
Mutta nyt, ensimmäisen arvostelun kimppuun!
Ps. Siltä varalta ettei kaikkien ranska oo riittävän hyvä, tuon otsikon suomennos: "Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä." Se on ranskalaisen Antoine de Saint-Exuperyn Pikku Prinssi- kirjasta. Nuihin lauseisiin on mun mielestä kiteytetty kaikki oleellinen.
No joo, ehkä se on vähän liikaa luvattu. Sen sijaan aion kertoa teille kirjoista! Hyvistä sellasista. Kärsin monesti ite sellasesta ongelmasta etten millään keksi minkä kirjan lukisin ja kuitenki koko ajan pitää olla joku kirja kesken. Sillon tullee kyseltyä kavereilta ideoita ja luettua netistä blogeja, jos vaikka sieltä löytäs jonku mielenkiintosen kirjan. Kun kuitenki tulee itelläkin luettua aika paljon nii päätin (no okei, kaveri yllytti!) alkaa kirjottamaan blogia niistä kirjoista jotka oon lukenu. Oon 19-vuotias ja kun luen sellasella 40-50 kirjan vuosi vauhdilla niin voitte kuvitella että muutaman kirjan olen jo lukenut ja jos alan jokasen teille arvioimaan nii istun tässä kirjottamassa vielä ryppysenä mummonakin. Eli kerron aluksi siis vaan muutamista suosikeista/sellasista kirjoista jotka ehdottomasti on jokasen luettava, ja sitten myöhemmin aina sitä mukaan kun jonku luen pyrin sen teille arvioimaan.
Toivottavasti joku saa täältä idean lukea jonkun hyvän kirjan:)
Mutta nyt, ensimmäisen arvostelun kimppuun!
Ps. Siltä varalta ettei kaikkien ranska oo riittävän hyvä, tuon otsikon suomennos: "Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä." Se on ranskalaisen Antoine de Saint-Exuperyn Pikku Prinssi- kirjasta. Nuihin lauseisiin on mun mielestä kiteytetty kaikki oleellinen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)